Kylmyys tuntuu iskeneen taas luihin ja ytimiin. Onnistuin eilen illalla vielä ennen nukkumaan menoa jotenkin reväyttämään vasemmanpuolen selästä. Olihan se ihan mukavaa YRITTÄÄ nukkua 15minuutin sykleissä, kun sen jälkeen piti vaihtaa asentoa sillä sen jälkeen alkoi olemaan liikaa kipua selässä.
Aamusella oikeen onnellisena pääsin sängystä ylös lopulta noin 7.10, yleensä n. 6.30 hereillä, mutta nyt ei sitten vaan yksinkertaisesti ehtinyt. Vaikka menenkin vasta kahdeksaan töihin ja käyn aina illalla suihkussa niin silti herään mielummin puoliseitsemän aikaan, sillä mulla menee jo siihen heräämiseen se puolituntia Ensin seison vessanpeilin edessä sen 10minuuttia tyhmänä tuijottamassa naamaani. Tai en varmaan oikeastaan edes naamaani vaan tuijotan itsenikin läpi vielä siinä koomassa mikä aamulla on päällä, jonka jälkeen saan itseni kammattua jotenkuten, kävelen kahvikupin kanssa parvekkeelle jossa taas jumitan sen 10 minuuttia yhden tupakan kanssa, kun edelleen olen niin jumissa etten saa sitä normaalinopeutta kiskottua.
Aamupuuro toki jäi taas väliin, en vaan jaksanut vaivautua "keittämään" minuuttipuuroani 7.30 kun 7.40 piti jo olla kaveria odottamassa pysäkillä. Oon taas muutenkin lipsunut ton mun ruokavalion kanssa jonka sain terveydenhoitajan kanssa ns. kuntoo jo kuukaudeksi, mutta nyt on taas lähtenyt lapasesta, kun oon vääriin aikoihin ja vääriä määriä syönyt ruokaa.
Eli siis yritän saada itseltäni painoa laskemaan, ihan vain terveyden takia sillä suvussani molemminpuolin on sekä sokeritautia että verenpainetautia ja kaikkea muuta yhtä mukavaa johon ylipaino kyllä helposti vaikuttaa. Ja olen siis ainakin terveydenhoitajan BMI:n mukaan sairaalloisen lihava. Mikä sinällään on hassua, kun kerroin työkavereilleni painoni ja pituuteni, he eivät olleet uskoa sitä että saattaisin painaa niin paljon. Noh tottahan se vain on. Koskaan ennen en ole ajatellut painoani tai ulkonäköäni mitenkään kriittisesti, mutta nyt nuo perinnölliset taudit ovat alkaneet pelottamaan.
Olen ihan pennusta saakka omannut hyvän itsetunnon ja oppinut ajanmyötä rakastamaan ihan jokaista kiloani, joten ulkonäköpaineita ei ole oikeastaan koskaan ollut. Moni on yrittänyt sanoillaan loukata, mutta paksunahkasuus kuuluu kanssa mun läskien sekaan. (HEH).Tokihan sitä vaatekaupassa katsoo kateellisena hoikkien naisten puolen vaatteita, mutta nyt olen alkanut löytämään sieltä läskitiskinkin puolelta mageita ja itselleni sopivia vaatteita, joten voitonpuolella siinäkin ollaan.
Päätin tilata pitkän miettimisen jälkeen Grimasin-nettisivuilta itselleni vähän luomivärejä, olen lukenut ja kuullut niistä niin paljon kehuja, että ajattelin kokeilla, vaikka tuolla Helsingissä olisikin lähin Punanaamio, mistä niitä voisi ostaa, niin en jaksanut sinne saakka lähteä niitä hakemaan, joten vain ajatuskin Helsinginkeskustaan joutumisesta ahdistaa. Joten, nyt sitten odottelen sähköpostiin vahvistusta tilauksesta, maksan sen pois ja sitten tuloo miun meikkein,
JEIJ.
Ou, BTW olen tullut siihen tulokseen, että maanantait ei vain sovi mulle.
Päivän Biisi; 5FDP - Death Before Dishonor
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti